Seuraa ajatuksenvirtaa liikenteestä Tampereella pyöräilijän ja osa-aikatyöksi autoilevan (taksi) näkökulmasta. Sekä julkiseen liikenteeseen, kevyeen liikenteeseen, että autoiluun on investoitu viime vuosina (2010-luvulla) aika paljon. Julkisessa tietenkin ratikan rakentamispäätös, ja tällä hetkellä keskustan alueen liikennettä hidastava työmaa. Autoille on rakennettu iso parkkiluola keskustan alle, ja toista suunnitellaan. Tunneli nopeuttaa ohikulkua. Pyöräilyreittejä on tullut aika paljon uusia, ja olen tyytyväisenä katsellut kuinka monille uusille ja vanhoillekin kevyen liikenteen väylille on parin viime vuoden aikana maalattu kulkusuunnat erottavat pyöräkaistat. Jopa yksi pyöräilijöiden kiertoliittymä löytyy (kuva keskeneräisestä ja juttu siitä kuinka siinä ei osata ajaa, nykyään helpompaa koska kolmiot yms). Parantamisen varaa löytyy silti, koska muutamalla vilkkaalla väylällä (pahin esimerkki lienee Viinikankatu) joutuu ajamaan ajoradalle maalatulla pyöräkaistalla, ja joissakin paikoissa on mukulakiveä ja korkeita rotvalleja pyöräkaistojen jatkeina. Pyöräilyyn on kyllä panostettu kaupungissa ihan mukavasti, ja odottelen innolla koska Hämeenkadun ratikkaosuus valmistuu, ja koko pääkatu saadaan rauhoitettua julkiselle ja kevyelle liikenteelle kunnollisine pyöräkaistoineen. Nyt keskustan saavuttaminen käy pyörällä helpoiten sivureiteiltä, koska pääkadun ahtaille sivukäytäville ei tee mieli pujottelemaan kävelijöiden sekaan.
Hämeenkadun sulkemiskokeilu oli mielestäni hyvä, ja luulen että siitä pitivät kaikki julkisia tai kevyttä liikennettä suosivat. Hämeenkatu rauhoittui selkeästi, ja julkinen (ja taksit) pääsivät kulkemaan paljon sujuvammin keskustan läpi. Tunnelin valmistuminen nopeutti ja sujuvoitti keskustan ohikulkua pohjoisesta selvästi, mutta keskeneräisyys on ruuhkauttanut ainakin Ratinan/Hämeenpuiston ja Satakunnankadun suuntaa selvästi, ja tällä hetkellä raitiotietyömaa pahentaa tilannetta entisestään. Tunnelin liittymien pitäisi valmistua syksyn aikana, minkä luulisi helpottavan tilannetta. Viimeinen lenkki on rautatieaseman viereinen ratapihankatu, jonka suoristamisen esteenä olevan tavara-aseman kohtalosta kiistellään. Minun mielestäni se ruma ja iso rakennus pitäisi jo purkaa, koska se uhraus keskustan liikenteelle on pieni kaikkien isompien jälkeen. Tämän jälkeen tunnelista pääsisi käytännössä suoraan keskustan ohi eteläiselle moottoritielle, ja ohikulkuliikenne poistuisi keskustasta.
Liikennekulttuurista: autoilijoiden kevyen liikenteen huomioiminen on parantunut selkeästi viime vuosina. Varsinkin kääntyvät osaavat katsoa ja väistää kiitettävän usein. Toisaalta taas liian moni antaa kohteliaisuuttaan tai tietämättömyyttään tietä ajorataa ylittävälle pyöräilijälle, vaikka olisivat etuajo-oikeutettuja. Pyöräilijöiden liikennessäntöjen osaaminen on autoilevan näkökulmasta aika kirjavaa. Iso osa tietää että ovat väistämisvelvollisia ylittäessään ajorataa, mutta poikkeuksiakin löytyy. Ajoradalla ajavien kanssa saa olla varovainen; itse noudatan ajoradalla pyöräillessäni autojen ajolinjoja, eli ajan melko keskellä kaistaa jos nopeustilanne sallii, ja ryhmityn kääntyvän auton taakse, jotta se ei ala hidastelemaan ja väistelemään pelätessään että ajan reunasta rinnalle (en tiedä onko tämä oikein, mutta olen kokenut varmemmaksi ja turvallisemmaksi).
Lopuksi voisi kai sanoa, ettei auto ole enää kohta kuningas Tampereella, ja hyvä näin. Viheralueiden kehittämistä keskustan ja sitä ympäröivillä alueilla vaaditaan silti lisää. Keskusta on Koskipuistoa ja Hämeenpuistoa lukuun ottamatta aika kivinen ja karu, eikä läpikulun melu ja pöly auta asiaa.
