Asevelvollisuudesta – miesten asevelvollisuudesta siis – käydään ajoittain keskustelua. Toisinaan esimerkiksi pohditaan, pitäisikö asevelvollisuusarmeijan sijaan siirtyä Suomessakin ammattiarmeijaan.
Suomi on harvaan asuttu, pinta-alaltaan kohtalaisen suuri maa. Väkiluku täällä on 5.5 miljoonaa. Nämä ovat realiteetit, eikä ne muutu siitä yhtään mihinkään, ne on vain hyväksyttävä.
Yleinen asevelvollisuus on käytännössä ainoa tapa tuottaa riittävät sodanajan joukkokokonaisuudet. Täyteen ammattiarmeijaan siirtymällä ei tähän pystytä ilman sellaisia palkkoja ja etuuksia, että aseisiin saadaan toistasataatuhatta ammattisotilasta. Jokainen varmaan ymmärtää ettei tähän päästä ilman puolustusmäärärahojen moninkertaistamista, jopa kymmenkertaistamista.
Ruotsissa luovuttiin yleisestä asevelvollisuudesta ja siirryttiin ammattiarmeijaan. Ruotsilla on siitä hetkestä lähtien ollut todellisia vaikeuksia rekrytoida Puolustusvoimiinsa henkilöstöä, joka nykyään koostuu hieman alle 20 000 ammattihenkilöstä. Jos Ruotsilla - 9.5 miljoonaisella kansalla - on vaikeuksia rekrytoida henkilöstöä asevoimiinsa, niin miten se onnistuu 5.5 miljoonaiselta Suomelta?
Jopa Yhdysvalloissa, maassa missä sotilaat ovat suorastaan idolisoituja vain puoli prosenttia väestöstä palvelee asevoimissa. Suomen kohdalla tämä tarkoittaisi noin 27 500 sotilaan Puolustusvoimia, eli sotilaallista tyhjiötä.
Ruotsi on käytännössä sotilaallinen tyhjiö, se ei kykene puolustamaan itseään millään tavalla. Ruotsi pystyy tähän (toistaiseksi), koska sillä on jokapuolella ympärillään sitä itseä pienempiä, rauhanomaisia ja ystävällismielisiä valtioita.
Suomella ei ole.
Joskus harvoin pöydälle nostetaan asevelvollisuuteen liittyvä sukupuolten epätasa-arvo.
Niin poliittisesti epäkorrektilta ja ikävältä kuin se saattaa joidenkin korviin kuulostaakin, niin kun puhutaan kansakunnan puolustamisesta ja sotilaallisesta voimankäytöstä, ei tasa-arvolla pitäisi olla minkäänlaista sijaa.
Sillä pakkohan se on myöntää: asevelvollisuus on syrjivä. Se on velvollisuus vain miehille. Jokainen terve nuori mies joutuu ottamaan huomioon, että seuraavina vuosina aikaa pitää käyttää puolesta vuodesta vuoteen joko asepalvelukseen, siviilipalvelukseen tai vankeusrangaistukseen.
Aika on pois opiskelusta, parisuhteen rakentamisesta tai rakkaasta harrastuksesta. Nuori mies nollaa elämänsä, opettelee kutsumaan ihmisiä sukunimellä ja kestämään päsmäröintiä. Armeijassa oppimiaan taitoja hän ei todennäköisesti tarvitse koskaan.
Tämä on se hinta, minkä harvaan asuttu, väkiluvultaan pieni ja suuren arvaamattoman naapurin vieressä sijaitseva maa ja kansakunta joutuu itsenäisyydestään ja itsemääräämisoikeudestaan maksamaan. Siitä ei päästä mihinkään.
Syy, miksi armeijassa oppimia taitoja ei todennäköisesti tarvita, on nimenomaan se, että asevelvollisuus on olemassa. Se takaa sen, että Venäjä ei tänne halua tulla yrittämään.
Nykyaikainen sodankäynti on käsittääkseni jotain muuta kuin kädenvääntöä tai pystypainia vihollissotilaan kanssa. Vaan mitäpä nainen asiasta ymmärtäisi!
Nykyaikainen sodankäynti ei ole niin dramaattisesti muuttunut, että fyysinen kunto olisi täysin merkityksetöntä. Taistelevilta aselajeilta nykyaikainen, jatkuvasti liikkuva ja nopeatempoinen sodankäynti vaatii kovaa fyysistä kuntoa, eikä vain kestävyyttä vaan myös voimaa. Raskaita asejärjestelmiä täytyy kyetä kantamaan ja käsittelemään tehokkaasti, sitä taisteluvarusteineen 110kg painavaa kaveria täytyy pystyä kantamaan ja raahaamaan pitkiäkin etäisyyksiä ja esteiden, kuten korkealla sijaitsevien ikkunoiden ja aitojen yli tai läpi täytyy kyetä ponnistamaan. Puhumattakaan siitä, että painavaa taisteluvarustusta ja rinkkaa tulee kyetä kantamaan pitkiä matkoja yksin, eikä sitä voi jättää ryhmän miesten kannettavaksi niinkuin rauhanajan harjoituksissa niin valitettavan usein näkee.
Eli se nykyaikainen sodankäynti ei todellakaan ole mitään nappien painelua kuten kirjoittaja tuntuu olettavan, vaan erittäin raskasta fyysistä toimintaa. Mutta niin, mitäpä armeijaa käymätön, asiaan perehtymätön keski-ikäinen filosofian tohtori asiasta tietäisi!
Moni mieskään ei tästä hyvin suoriudu, mutta naiset vielä sitä heikommin.
Tästä aiheesta on juuri vähän aikaa sitten tehty iso ja kattava tutkimus Yhdysvalloissa Merijalkaväen toimesta, ja todettu että 99% naisista ei kykene suoriutumaan miesten lailla nykyaikaisista taistelutehtävistä.
https://www.documentcloud.org/documents/2394531-marine-corps-force-integration-plan-summary.html
Mitä loppukirjoitukseen tulee, niin lainaan vain aiempaa kohtaa tästä viestistä ihan kertauksen vuoksi:
Suomi on harvaan asuttu, pinta-alaltaan kohtalaisen suuri maa. Väkiluku täällä on 5.5 miljoonaa. Nämä ovat realiteetit, eikä ne muutu siitä yhtään mihinkään, ne on vain hyväksyttävä.
Niin poliittisesti epäkorrektilta ja ikävältä kuin se saattaa joidenkin korviin kuulostaakin, niin kun puhutaan kansakunnan puolustamisesta ja sotilaallisesta voimankäytöstä, ei tasa-arvolla pitäisi olla minkäänlaista sijaa.