Poikajoukko -sanan valinta toi esiin että kyseessä ei ollut suunnitelmallinen teko vaan alaikäisiä ihmisiä jotka eivät ehkä ymmärtäneet tekonsa vakavuutta.
Onnittelut, onnistuit tiivistämään virkkeeseen juuri sen asenteen jota kolumni (jonka ilmeisesti luit) perustellusti kritisoi.
18-vuotias nuori mies on (esimerkiksi) asevelvollinen, ja molemmista sukupuolista puhuttaessa nuori, täysivaltainen aikuinen. On täysin järkevää olettaa, että 15-18 -vuotias (sukupuolesta riippumatta) ymmärtää raiskauksen vakavuuden tekona ainakin sillä asteella että ymmärtää olla raiskaamatta ihmisiä. Suorastaan pitää olettaa. Ja yleisesti jos johonkin vääryyteen syyllistynyttä henkilöä voidaan pitää täysjärkisenä ja kykenevänä valitsemaan jättää tekemättä tai tekemään toisin, ainakin ainakin mun moraalifilosofisessa moraalinen vastuu teosta säilyy (olipa teko kuinka harkittu tai harkitsematon tahansa; tahattomat vahingot ovat sitten oma lukunsa).
On toki esitetty mielenkiintoisia tuloksia etteivät murrosikäisen aivot ole moraalinymmärtämiskyvyltään täysin kehittyneet (mutta en tiedä onko tämä sellainen 'vankka' fakta josta vallitsee tieteellinen yksimielisyys), mutta siitä huolimatta niiden luulisi olevan niin kehittyneet ettei ryhdy varsin äärimmäiseen väkivaltaan ja pakottamiseen (koska yksityiskohtia juuri tästä tapauksesta ei kai tiedetä, aiheena yleisesti millaista kielenkäyttöä raiskauksista ja muusta väkivallasta käytetään, kuten kolumnistilla). Lisäksi jos yhteiskunnan asenneympäristössä jotenkin annetaan olettaa ettei "poikajoukko" olisi vastuussa teoistaan (esimerkiksi puhuttelemalla vähättelevästi "poikajoukosta") ei varmasti ole omiaan ainakaan auttamaan moraalitajun kehittymisessä. (Ja tästä saisi varmasti mehukkaan keskustelun erilaisista kulttuureista, johon mä en ainakaan jaksa ryhtyä.)
Nimitystä "poikajoukko" voi käyttää ilman kiistaa ehkä 13-vuotiaista (ja siinäkin tapauksessa "pojat ovat poikia" uutisointi esim jostain roskapönttöjen kaatamisesta on vähän kyseenalainen asenne). Näitä median sanavalintoja voi toki ihmetellä, nuoret naiset taitavat iltalehdissä "opiskelijatyttöjä" joskus jonnekin 25 ikävuoden tienoille.
Naisen loukkaantumattomuus oli mielenkiintoinen.
Ruumiinvammoja ja muita todisteita tai niiden puutetta on erittäin ikävä alkaa kommentoimaan ilman varsinaisia faktoja kuten valokuvatodistein varustettuja oikeuslääketieteellisiä asiakirjoja. Sitä paitsi poliisi on kaiketi koko ajan (tai ainakin niissä parissa lukemassani jutussa ja tiedotteessa) puhunut "vakavien" [sic] fyysisten vammojen puutteesta, ei mustelmien, joten niiden olemassaololla spekulointi on jo suorastaan varsin ... omituista. Yleisesti kait mustelmien hoito ei vaadi varsinaisia lääketieteellisiä toimenpiteitä, joten siinä mielessä poliisin sanavalinnat ("vakava") ovat tässä katsannossa täysin järkeviä.
Mutta. Valitettavasti "vakava" on tässä yhteydessä huono sanavalinta. Vertaus: Mediassa huomioita herättäneessä lapsenmurhatapaus "Vilja-Eerikalla" lapsella ei tainnut olla ennen varsinaista surmatyötä löytyä kouluterveydenhuollossa jne. muita fyysisiä vammoja kuin mustelmia, mutta silti ne olivat (asiayhteydestä johtuen) erittäin vakavia (!) vammoja, ainakin jälkiviisaasta näkökulmasta; oikeutta käydään olisiko pitänyt olla myös nk. kaukoviisaasti katsoen.
Ehkäpä poliisi olisi voinut sanoa tahdikkaammin sen ettei ko. henkilöä tarvinnut kiidättää teho-osastolle.